en enää ikinä oo ilman lääkkeitä. ei vittttuututuutut. olin eilen M:n luona ja ku odotin bussia, oli ihan hirvee olo (henkisesti). Eka nauratti ihan hirveesti ja sit masensi ja nauratti ja ahdisti. heitin puhelimeni maahan, M keräs sen ja toi mulle. sitte yhtäkkiä sain päähäni juosta auton alle, ni eiköhän M ottanu musta kiinni ja "heitti" mut takas siihen penkille ja nilkka sano et naps. no, M otti mut syliin ja kanto kotiinsa. sen äiti on röntgen hoitaja, ni lähettiin tk:n kautta keskussairaalaan. jos olisin ollu yksin, olis kestäny vähintää 5 tuntia kaikkinensa toi reissu, kiiitos anopin, kesti vaan kaks tuntia! :D