Mä kävelen pimeetä tietä, tunnen oikeesti et oon yksin siellä. Ei kukaan tiedä eikä halua, mut mä hengitän paremmin sen avulla. Mä elän satua, puhallan savua, nautin maailmast jos oon yksin kadulla. Mustat ikkunat, mustempi mieli, muste kielii siit miten mä oon pieni. Sä voit kysyä miks mä nauran, jos mul on mattoveitsi vasten mun kaulaa. Uni maailma, parempi paikka, mustat askeleet seuraa siellä aina. Aurinko nousee, mukavaa matkaa, silmät kiinni, valo voi tappaa.